Tänään oli Pellossa näyttelyharjoitukset, niin mentiin Jetan  kanssa sinne laitamille reenaamaan. Ensin Jetta pyöritteli kovasti päätä koirien suuntaan ja tuntui jonkin verran arastelevan niitä, mutta kun alettiin hommiin, unohti ympäristön. Otettiin perusasentoja, menivät ihan ok. Pääsin jopa hieman kehumaan asennon pitämisestä ennen kuin pomppasi pois sivulta. Otettiin myös muutama yhden askeleen seuruu namilla ohjaten, ja ne menivät hyvin, kun Jetta oli tarpeeksi rauhallisella päällä, että jaksoi keskittyä. Tänään tein namiseuruun kanssa sellaisen ratkaisun, että käännyin itse ihan reilusti katsomaan, miten Jetta menee ja näin pääsin antamaan namin aina sellaisena hetkenä, kun se oli suorassa ja hyvässä asennossa. Tuosta on tietenkin se haitta, että oma asento oli aivan "kierossa" ja siis kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Mutta nyt kuitenkin pystyin näkemään, milloin Jetta menee hyvin ja palkkaamaan siitä.

Reeninvetäjän paikalla oli mies, joten pyysin sitä paapomaan Jettaa. Jetta antoi naamanpesut ja söi halukkaasti nameja, joten onneksi ainakaan kaikki miehet eivät ole mörköjä! :)