Nyt on kotiuduttu lomalta, ja on tapahtunut niin paljon, ettei tiedä, mistä pitäisi aloittaan.

Ensinnäkin, maanantaina 7.7. Mitzu sai omituisen kohtauksen. Olimme toki matkustaneet autossa jo parin päivän ajan, mutta erityisen kuuma ei ollut, ulkona +5 asteen tietämissä. En sitten tiedä, vaikuttiko matkustaminen tapahtumien kulkuun tai johtuiko se kenties jonkin sopimattoman asian syömisestä (mökillä, jossa olimme yötä, oli voinut saada syödäkseen mitä vaan).

Kun olimme matkustaneet autolla pari tuntia, pidimme ensimmäisen tauon, jolloin Mitzussa ei huomannut mitään outoa. Seuraavalla tauolla reilun tunnin päästä huomasin, että Mitzun takapää oli tosi jäykkä ja tärisi hillittömästi. Kuitenkin liikkui vielä ihan normaalisti. Perille Kouvolaan tultiin sitten puolituntisen päästä, ja silloinkin Mitzu vielä liikkui, joskin jäykästi. Käytiin parinkymmenen minuutin rauhallinen kävely, koska ajattelin sen ehkä olevan jumissa matkustamisesta. Illalla tilanne kuitenkin äkisti huononi. Takajalat eivät kantaneet ollenkaan, kun nostin Mitzun tolpilleen, se valahti heti uudestaan maahan. Se oksensi rajusti pariin otteeseen ja menetti täysin tasapainonsa. Makoili vinossa, piti päätä vinossa eikä pysynyt edes makuillaan pystyssä vaan kellahti kyljelleen. Kuolasi paljon ja läähätti koko ajan, mutta oli kuitenkin koko ajan tajuissaan. Kävimme illalla eläinlääkäripäivystyksessä, mutta siihen mennessä kun pääsimme sinne, Mitzu käveli jo jonkin verran, joskin hoippui, ei tiennyt missä jalat menivät, oli "hidas" ja poissaoleva, mutta kuitenkin hengissä. Seuraavana päivänä saimme ajan eläinlääkärikliniikalle ja hitautta ja rauhallisuutta lukuun ottamatta Mitzu vaikutti jo suht normaalilta. Otettiin kaikki verikokeet, tutkittiin koira läpikotaisin, mutta ei löytynyt mitään. Viikko tuli sairaslomaa, eli täytyi ottaa rauhallisesti ja vain hihnalenkkejä.

Kouvolassa ollessamme päästiin reenailemaan suloisen Mervi-pennun kanssa, olin tietysti reeneissä vain Jetan kanssa, kun Mitzu oli sairaslomalla. Tuli huomattua, miten tärkeää on reenata vieraissa paikoissa, vieraiden koirien ja ihmisten läsnäollessa sekä merkkien läheisyydessä. Kun kentällä oli valmiina ruutu (jota siis Jetan kanssa ei ole vielä kertaakaan edes otettu!), se ei malttanut hetkeäkään pysyä minun lähellä, vaan karkasi joka välissä lennättelemään merkkejä pitkin kentää. Täytyi sitten tällä kertaa ottaa merkit pois kentältä, sillä muuten reenistä ei olisi tullut yhtään mitään, mutta täytyy nyt muístaa pistää merkkejä kentälle reenien ajaksi. Ja yrittää jostain löytää niitä vieraita kenttiä ja häiriöitä. Käytiin ottamassa myös pieni jälki nurmikolle, joka meni Jetalta melko hyvin. Jonkin verran rynnimistä ja haahuilua, mutta muuten ok. Mervi reenikaveri-pentu oli kyllä jo super-taitava ja jäljesti hirmuisen huolellisesti! :) Lopuksi pennut pääsivät hieman leikkimään, mikä oli kyllä tosi hieno juttu! Ensin Jetta meinasi vaan jyrätä koko ajan pikku-Merviä, mutta onneksi yhteinen sävel löytyi pienen totuttelun jälkeen :)

Käytiin vielä Helsingissä mutka kylästelemässä ja sitten loppuviikosta minä lähdin Jetan kanssa Tendingin leirille ja Mitzu ja Sami palasivat junalla kotiin. Mitzulle oli varmasti parasta terapiaa olla hetki omissa oloissaan ilman pentua ja kuulemma olikin nukkunut ja lepäillyt mielellään. Kun palasin leiriltä kotiin, Mitzu vaikutti jo lähes omalta itseltään.