Mitzu kai päätti piristää minua, etten vallan vaivu murheen alhoon... Se oli tänään reeneissä super-taitava! :) Minun piti ajaa tänään Rovaniemelle kauppohin, eikä ollut ollenkaan tarkoitus reenata, mutta sain sitten päähäni kuitenkin ottaa pikku reenit, kun koirat olivat mukana ja reenikassikin. Kaupasta vaan pussillinen broiskupullia mukaan. Menin reenaamaan seuran kentälle, mutta siellä ei mitään häiriötä ollut, kun muita reenaajia ei sattunut paikalle. Mitzu otti idarin, ruudun, ohjatun ja tunnarin. Hyppyeste oli lukitulla kentällä, niin sitä en pystynyt ottamaan. Tein vielä vaikeimman kautta, niin että käytin ohjatussa ja ruudussa samaa merkkiä ja kapulat ja ruudut olivat yhtä aikaa paikoillaan ja varsin vielä haetutin ruudun puoleisen kapulan. Ei ongelmaa, vain erityisen taitava ja intopiukea Mitzu! :) Se oli kait niin nälissään, että valitsi mieluummin lihapullan kuin pallon :-o Outoa, eikö! Niinpä keksinkin sitten laittaa lihapullan ohjatussa merkin taakse ja hih! Olisittepa nähneet Mitzun ilmeen ;) Sanalla sanoen autuaallisen onnellinen :) Eikä tässä vielä kaikki. Tunnari onnistui suht täydellisesti! Pistin pari namia jarruksi ja kapulan samaan paikkaan kuin eilisessa katastrofitunnarissa. Ei mitään ongelmaa!

Kun otin Jetan autosta, Mitzu oli valmiiksi haukkuasetelmissa ja Jetta sen vuoksi hetkessä kiehumispisteessä. Suosiolla sitten leikin aluksi vähän Jetan kanssa ja otin seisahtumisleikkiä narupallon kanssa. Hmph, tarvitsisi nyt jonkun katsomaan ja  kommentoimaan sitä seisahtumishommaa. Jetta kulkee vinossa vieressä (kun siinä ei ole meininkikään seurata) ja tietenkin myös pysähtyy vinoon ja vähän silleen kyykkyyn. Saa nähdä palveleeko tuo reeni loppujenlopuksi tarkoitustaan. Koitin myös niin, että oltiin nenät vastakkain, sanoin siinä seis-käskyn, palkkasanan ja pallonheitto, mutta tuossa asetelmassa Jetta oli ihan pihalla, eikä yhtään tajunnut, mistä suuunnasta pallo lentää.

Koska ruutu oli kentällä, testailtiin vähän myös sitä (joo, eikö ole hyvä syy reenata sitä, kun se sattuu siinä kentällä oleman). Merkit olivat edelleen liian kiinnostavia. Täytyy vahvistaa alustaa lisää sisällä tai sitten luopua koko alustan käytöstä. Metallikapulan nouto meni muuten kivasti, mutta murisi vähän kapulaa ottaessaan. Tunnarikin piilotettiin. Tällä kertaa se meni ihan kivasti. Joutui vaan jonkun aikaa etsimään kapulaa, koska heitin sen pitkään heinikkoon. Namipalkka siitä. Lopuksi vielä pari perusasentoa, kontaktia ja namilla ohjaten käännöksiä paikalla oikeaan ja vasempaan. Sitten olikin kaksi koiraa syönyt pussillisen lihapullia (ups), joten se siitä reenistä. Mitä pitempi reeni, sen keskittyneempi pentu. Minun on kertakaikkisen vaikea uskoa tuota, mutta niin se näyttää nyt menevän. Outo homma. Takaisin ajaessa oli niin paksu sumu, etten muista koskaan joutuneeni sellaisessa ajamaan. Näkyvyys sekä eteen että taakse nolla. Vastaantulevan auton valotkin näki vasta melkein kohdalla. Onneksi ei ollut hirviä eikä poroja tiellä! Viimeiseksi 10 kilometriksi sumu hälveni, mutta sitten olikin jo ilma pakkasella (ja kesärenkaat, tietenkin).

Kotona Mitzu ja Jetta ovat keksineet uuden (niiden mielestä) hauskan leikin. Mitzu käy hakemassa lehtikeruupinosta tyhjiä kirjekuoria ja tuo ne olohuoneeseen. Jetta repii kirjekuoret palasiksi (paljonkohan se niistä paloista nielee?), ja Mitzu tuo palaisia minulle tietokonepöydän luo ja saa aina palkaksi kuivamuonanappulan. Noh, kätevää, että Mitzu auttaa sotkujen siivoamisessa.