Tänään ei yleisellä toko-vuorolla  yllättäen (pakkasta -30) ollut ketään muuta, mutta koska minun täytyi mennä hallille avaamaan ovi, otinpa sitten Mitzun mukaan. Jetta sai jäädä kotiin juoksunsa kanssa.

Voi mahoton mikä ilo on reenata tuollaisen konkarin kanssa. Jetta ei kyllä ikinään opi tekemään asioita edes tuolla tasolla, mitä Mitzu hommat osaa kaikista tyypillisistä virheistä ja ikuisuuksien reenitauosta huolimatta.

Mitzu otti pitkästi seuruuta (sattumoisin lelupalkalla, kun ei tarennut kaivella nameja...), idarin, hypyn, luoksetulon ja ruudun. Eipä missään oikeastaan ole mitään pahempaa huomautettavaa. Vanhoja pikkuvirheitä ei lasketa.

Ehdinpä piipahtaa kahvihuoneessa vielä jaoston kokouksessakin, mutta sitten piti kiiruhtaa kotiin hoitamaan pikku poikapotilasta ja omaa flunssaa...

Ja bonuksena pari kuvaa.

Ukki kävi Pyryä tervehtimässä.

Pyry osaa jo istua reippaasti.