Käytiin Jetan kanssa Tervolassa opettelmassa arkielämän tottelevaisuutta. Kutsun sitä puolileikilläni Tervolan kurileiriksi, koska siellä kyllä tunnuttiin saavan koira järjestykseen tuossa tuokiossa :) Olimme koirankoulutuslinjalla ongelmanratkaisutapauksena. Jetta on ollut kotikäyttäytymiseltään erityisen hankala koira, joka reagoi räksyttämällä, vinkumalla ja ympäriinsä ravaamalla moniin arkisiin asioihin. Kun tuota käyntiä varten kirjoitin listan kaikista asioista, joihin se reagoi, siitä listasta tuli pitkä! En ollut itsekään ajatellut, että niitä asioita on niin paljon. Enkä tosiaankaan ole saanut Jetta kuriin, vaikka mitä olen yrittänyt. Lisäksi valittelin kotiongelmien lisäksi sen häiriöherkkyyttä kisatilanteissa.

Aloitettin pienellä toko-demonstraatiolla. Otin siinä vähän seuruuta, luoksetuloa ja liikkeestä istumisen. Seuruu oli kyllä Jetaksi huonoa. Sain moitteita, että palkkaan koiraa liikaa ja ilman, että se tietää, mistä palkka tulee. Lisäksi ei pitäisi antaa sen hyppiä ihmisiä päin, koska se vain lisää sen levottomuutta ja tuhannen asian yhtäaikaa tekemistä. Koira pitää kontaktia pelkkään namiin, ei minuun.

Koiralla oli paljon hauskempaa valmistautumisvaiheessa (leikki) kuin itse seuraamisen aikana. Tehtiin sellaista kontaktiharjoitusta, että koira oli sivulla ja aina kun se käänsi pään pois, sanoin sen nimen ja Jetan piti pitää kontaktia pitempään. Vasta kun se oli pitänyt pitkään kontaktia, sai ottaa muutaman askeleen seuraamista, ja vasta sen jälkeen, kun se oli tehnyt kunnolla jotakin töitä, sai palkata. Kontaktiharjoituksen tavoitteena oli, että koira mieluummin vahtaisi ohjaajan naamaan kuin namitaskuun. Onneksi Jetalle ei kuitenkaan määrätty kuristuspantaa, koska sille olen allerginen :) 

Häiriöttömässä ympäristössä harjoitellen kontaktia pitäisi saada jatkumaan paljon pidempään aluksi vain paikallaan sivulla ollen, ainakin 15 sekuntia. Opettaja otti hetkeksi Jetan käsittelyyn ja se ei antanut Jetan pyöritellä päätään yhtään, vaan päänpyörittelystä seurasi aina hihnasta nykäisy. Kontakti tuli kyllä nopeasti hyväksi tuolla systeemillä, mutta ehkäpä itse mieluummin pysyttäydyn palkkauslinjalla. Tänään muuten kokeilin kotipihalla tuota sivullaoloa ja pitempää kontaktia, niin ei se Jetta kyllä siinä montaa sekuntia pysy kontaktissa, ennen kuin pää alkaa pyöriä, kun ympräiltä kuuluu ääniä. Täytyy vissiin aloittaa kotona sisällä, ettei ole liikaa häiriötä. 

Lisäksi (jälleen kerran) sain muistutksen rauhoittumisharjoitusten tärkeydestä. Oikein nolottaa, etten ole vieläkään saanut niitä tehtyä, olen ollut sen asian suhteen todella saamaton. Treenissäkin voisi tehdä niin, että ennen treeniä ja vaikka treenin välissäkin olisi jokin rauhoittumissessio ja samalla näin koira oppisi paremmin säätelemään virettään ylös- ja alaspäin. Näinhän sen oikeastaan pitää pysytyä tekemään myös kokeessa, esim. silloin kun luokka otetaan useammassa pätkässä, ja kyllä eri liikkeidenkin välissä, ei sen puoleen. 

Opettaja yritti saada Jettaa aisoihin myös taputusten aikana, mutta se nyt ei sentään ihan kertaheitolla onnistunut :) Aika vahva on päässyt siitäkin käyttäytymismallista tulemaan :( En nyt muista puhuttiinko tokoon liittyen vielä jotakin, sillä keskustelua käytiin aika pitkäänkin. 

Sitten se arkielämän osuus. Tähän asti olen hermojen menetyksen jälkeen puuttunut rajustikin, fyysisesti, Jetan kotikäytökseen, mutta en ole saanut sitä kuriin. Nyt opeteltiin yksinkertaisesti kieltämistä. Ensin sanottin rauhallisesti, mutta päättäväisesti "ei" ja jos se ei tehonnut, kieltoa tehostettiin jollakin toimella (kuten hihnan läppäsyllä). Opettaja sai kyllä Jetan kuriin tuossa tuokiossa, eikä Jetta reagoinut enää mitenkään imuriin, harjaan, suihkepullon, Pyryn hakkaamiseen (heh, tai siis siihen, että Pyry hakkaa jotakin :) tai mihinkään muuhunkaan ärsykkeeseen, joihin se kotona on reagoinut tosi voimakkaasti. Koira oli komennettuna makoilemaan ja jos se siinä mölisi tai yritti livistää, tiukka kielto ja jos sana ei tehoa, fyysinen lisä. Kuulostaa todella yksinkertaiseltä ja päivänselvältä, eikö?! Mutta ei ole meillä kotona onnistunut millään :( 

Otin itsekin Jetan komentoon ja nyt kun se oli niin tehokkaasti pantu järjestykseen, ei se yrittänyt paljoa ryppyillä edes minulle. Meille tulikin vielä sieltä yksi ihminen kotikäynnille selvittämään käytännön ongelmia kotitilanteessa.

(Muuten, siitä täytyy olla pikkuisen ylpeä, että opettaja kehui Jetan olevan hyvähermoisin bordercollie, johon on vähään aikaan törmännyt :) Ongelmia aiheuttaa sen vilkkaus, jota tarvisi saada vähän enemmän kontrolliin.)

Ongelma tuleekin sitten kotona, koska kaikki nuo skitsoilutilanteet liittyvät yleensä Pyryyn, niin minun on mahdotonta yhtä aikaa saada kaksi asiaa kontrolliin (poika ja koira). Toisaalta, koira ei voi makuuttaa paikoillaankaan koko päivää. Olemme nyt kun viikonloppuna meitä on kaksi aikuista kotona, ottaneet tehtäväluonoisesti Jetalle näitä tilanteita, joissa tiedetään sen kiehahtavan ja laitettu sitä järjestykseen. Aluksi kriteeri on ollut se, että se pysyy paikoillaan siinä, mihin se on komennettuna eikä hauku. Yritetään siitä vinkumisesta päästä erilleen sitten kun muuten onnistuu. Laitettiin keittiöön myös toinen peti, jossa Jetta voi olla komennettuna makoilemaan, mutta sieltä se kuitenkin voi katsella perheen touhuja (mutta miten sitten taas pitää Pyry siitä erillään?!)

Aika hyvinhän noita tilanteita pystyy kuitenkin ennakoimaan (käsienpesu, vaipanvaihto jne.) ja nyt kun olen voinut keskittyä Jettaan yksin, jo tässä parissa päivässä on mielestäni tapahtunut edistystä. Käsken Jetan makoilemaan ja jos se alkaa räksyttää, kiellän ensin ja jos kielto ei tehoa, läppään lehdellä joko viereen tai suoraan naamaan. Kyllä se vain on rauhoittunut. Toivottavasti tällä saadaan pysyviä tuloksia aikaiseksi eikä mennä ojasta allikkoon. Ei ole ollenkaan hauskaa, jos tuollaista fyysistä komentamista joutuu tekemään kovin pitkään, myöskään sen vuoksi, että Pyry katsoo mallia, että ai jaa, äiti lyö Jettaa, minäkin lyön Jettaa. Mutta toivotaan, että tällä saadaan rauha taloon! Toivottavasti tässä ei käy samalla tavalla kuin jokaisen muun koirankoulutustilaisuuden jälkeen, että heti innosta puhkuen otan uudet ideat käyttöön ja kuukauden päästä huomaan taas urautuneeni takaisin samaan vanhaan kaavaan. Se on ainakin varma, että arkena, kun olen Pyryn kanssa kaksin tulee takapakkia räksytystilanteiden kontrolliin ihan varmasti.

Pientä tokon tapaista on myös tehty viime päivinä. Ohjattu on nyt siinä vaiheessa, että kuppien tilalle otetaan kapulat. Kahtena eka päivänä harjoitus meni pieleen. Koira kyllä lähti hyvin suuntakäskyn jälkeen (kapula vieressä 3 m päässä, toisella puolen nurinpäin oleva kuppi kohteena), mutta ei millään osannut yhdistää kapulaa tehtävään. Kolmantena päivänä tajusin, että eihän se ole koskaan eläissään noutanut ohjatun kapulaa, ja nostatin pelkän kapulan pari kertaa ensin. Sitten merkiltä suuntakäsky+noutokäsky ja sehän onnistui :)

Tänään käytiin tekemässä lähimetsään myös jälki pitkästä aikaa. Aika kiirus tuntui Jetalla olevan jäljellä, siinä oli nyt vähemmän namia, mutta kulki kutakuinkin jäljen päällä. Välikippoihin ei reagoinut. 

Otin myös pihalla pientä kontaktiharjoitusta (kuten aiemmin sanoin), yritin pitkittää kestoa vähän ennen palkkaamista, mutta pää pyöri äänien suuntaan. Täytyy kai aloittaa sisällä. Perään vielä kaket. Oli hyvät, rauhalliset, palkkasin jokaisen vaihdon, normaali satsi seisomisesta alkaen. Ei mennyt edes vinoon eikä pakittanut pahemmin.