Tänään valitsimme hallin ihanan viileyden sijasta Maijan kanssa paahteisen hiekkakentän. Jetta oli ihan laama :( Kun homma alkoi seuraamisella, en saanut sitä millään töihin. Se laahusteli perässä, kulki pää matalana, ei ollut minkään sortin asennetta :( Siis käytännössä ei seurannut ollenkaan, kunhan tallusteli päiväkävelymeiningillä. Onkohan tässä nyt käynyt niin, että kun se tietää, että edessä on pitkä palkaton seuraaminen, niin se ei seuraa sitten ollenkaan :(  Että motivaatioseuruutreeni ja palkkaamattomuusseuruutreeni ovat liian erilaiset keskenään ja kun se tietää, ettei palkkaa tule, niin se alkaa laahustelemaan. Kun seuraaminen oli sillä mallilla, että siitä ilkesi jollakin tasolla palkata, leikkimisen ja namien jälkeen seuruu oli jo parempaa. Voihan kettu.

Suora luoksetulo. Sekin oli kuin hidastetusta filmistä. Tuli kyllä laukalla, mutta hitaasti ja vailla asennetta.

Kaket läheltä. Tämä sentään onnistui. Matkaakin taisi olla sellaiset kolme metriä.

Ohjattu, vaikea vasen, 10 metrissä. Lähti hyvin merkiltä vasemmalle ja hyvä nouto. Vauhtipalkka. Seuraavaksi keskimmäinen kohde mukaan.

Muutama kuva treeneistä. Kuvat Maija Vinnikka, kiitokset!

Nätti kontakti :)

 
Ihan kiva idea tuo treenitasku, ettei tarvi pitää hiostavaa liiviä, mutta kun se roikkuu juuri tuossa koiran naaman edessä, en pidä sitä kovinkaan toimivana ja onnistuneena ratkaisuna.

Jonkinlaista seuruuta palkkaamisen jälkeen.

Lelun kanssa vauhti ei hyydy.

Ohjattu.

Luoksetulo.

Eikö tullukaan yhtään stoppia?

Jetta taitaa opettaa Sillallekin lutraamisen (jalon?) taidon ;)