Yösyännä hallilla parin muun yökyöpelin kanssa. Sain vieraan liikkurin tunnariin!

Tunnari kisanomaisesti, paitsi että kapulat siirrettiin kerran eri paikkaan liikkurille sattuneen haverin vuoksi. Jetta meni oikein nätisti kapuloille, hyvässä mielentilassa, haisteli muutamaan kertaan ja palautti oman, nostelematta vääriä. Tuli superhyperekstranamilelupalkka. Onnessani unohtui, että olen päättänyt palkata tunnarista vain rauhallisesti namilla. Jetan elämän toiseksiparas tunnari.

Ohjattu. Reunoilla kapulat, keskellä merkki.  Vain merkiltä vasemmalle, mutta näytin kapulan ensin. Oli hieno! Sitten yhdistettynä merkki+oikea, niin jämähti taas merkille. Otin pari askelta kohti, niin sitten lähti noutamaan. Kehuin, mutta en palkannut. Vein uudestaan merkille, siitä oikean nouto onnistui hyvin. Oishan se ihan siistii, jos ne joskus onnistuis yhdistettynäkin.

Hyppynoudon vinoja palautuskulmia. 

Sitten Jetta sai pienen agi-välipalan, kun tutkailtiin sitä sen vasenvammaongelmaa.

Lopuksi läähätyksissään paikkaistuminen, vajaa viitisen minuuttia. Alkoi sillä siinä hengityskin vähän jo tasaantua.

Uskaltauduin (hullu?) ilmoittamaan Jetan 1.12. omaan tokoon. En oikein tiedä, miten sitä pitäisi tämä kuukausi treenata. Ei ainakaan liikaa! Nyt kun malttaisi. Ja jos se on ihmejumitilassa taas ennen kisaa, eihän minun ole pakko sitten startata.