Perjantaivuorolla hallilla. Kiva, kun sain treeniseuraa, briardi-Minna oli.

Tänään väännettiin Jetan kanssa ohjatusta. Päätin että nyt en anna periksi. Vasen. Ensin merkki, joka oli vauhdikas ja upea. Mutta ei lähtenyt vasemmalle millään. Yritti joko takanani olleeseen ruutuun, oikealle kapulalle tai merkiltä minuun päin. Annoin vähän periksi ja ajattelin, että otetaan nouto vain merkiltä eteenpäin. Ei onnistunu  millään. Yksinkertaisesti kieltäytyi lähtemästä sinne vasemmalle. Mie käskin niin monta kertaa, että haki kapulan (ja kielsin jos yritti ruutuun, oikealle tai minuun päin merkiltä). Jouduin vääntämään tosi kauan. En tajua miksei se suostunu lähtemään sinne vasempaan, vaikka näki minun monta kertaa vievänki kapulan. Aina kun sain monen käskyn jälkeen sen noutamaan, sanoin "hyvä", mutta en palkannut (mitä on pidettävä edistyksenä). Lopulta sain Jetan noutamaan sen vasemman, niin että se lähti toisella käskyllä merkiltä noutamaan ja teki ok noudon. Palkkasin siitten siitä, vaikka ei kai olisi saanut, kun se lähti vasta toisella käskyllä? Perään vielä otin niin, että kävin sen kanssa yhessä heittämässä sen vasemman kapulan ja se sai sitten merkiltä juosta noutamaan sen. Olipa rankkaa ja tylsää ja tuskin kumpikaan opimme mitään tästä treenistä.

Ruutu. Merkille jäi eteen. En hyväksynyt, vaan otin uudestaan. Yritin siis kerrankin olla tarkka. Toinen tai kolmas merkki taisi olla kelvollinen ja lähetin ruutuun. Olikohan tässäkin niin, että lähti vasta toisella käskyllä? Ja mie kuites palkkasin. Mitäpä muutakaan oisin voinu tehä? Vaikka ottaa uuestaan ja kattoa, että se lähtis eka käskyllä?

Väliin tauko ja jotain pientä seuruujuttua ja temppuilua.

Tunnari. Liikkuroituna. Eka yrityksellä nosti väärää, mutta toi oikean. Sai yhden namin, muttei isompaa palkkaa (taas yritin olla vaativa). Kun otettiin uudestaan, kas, sehän tekikin oikein hienon tunnarin! Haisteli huolellisesti jokaisen kapulan ja nosti varmasti suuhun oikean, jonka kohdalle sattui viimeisenä. Palkkasin heti nostosta ja päivän sapuska palkaksi.

Yks tyyppi tuli lopuksi juttelemaan, niin Jetta nukahti jalkojen juureen. Vissiin se ajattelu on rankkaa. Käveltiin kotiin.