Täällä sitä ollaan koirattomalla lomalla. Aika syvään ovat juurtuneet koiraan liittyvät tottumukset, kun ne toistuvat koko ajan, vaikka koiraa ei ole maillahalmeilla. Kun matkustin tänne, vilkuilin peilistä yhteenään, onko häkissä ja koiralla kaikki ok. No eipä näkynyt häkkiä sen  enempää kuin koiraakaan. Kun kävin matkalla kaupassa, ajattelin, että ulkoilutanpa tässä samalla koirankin...

Perille päästyäni tuntuu, että täytyy koko ajan lähteä lenkille, pissalenkille, iltalenkille... :D Tämä kaikki toi mieleen sen, että jos ei yhtä äkkiä olisikaan yhtään koiraa, niin olisi se elämä hirveää. (Öh muuten, kertaakaan ei ole tuntunut siltä, että pitäisi olla TREENAAMASSA. Luulen että pitäisi huolestua vakavasti.)

Toisaalta tämä koiraton elo on tuonut esiin myös muutamia mukavia juttuja. Kun tekee jotakin Pyryn hoitotoimia (käsienpesu tms.) tai kun Pyry metelöi mahdottomasti, odottaa, että no niin, kohta se rakki tulee vinkumaan, räksyttämään ja skitsoilemaan tuohon jalkojen juureen, niin onkin ollut iloinen yllätys, kun niin ei käy :) Elo on rauhaisampaa.

Jetta taas on saanut nauttia täysin siemauksin elämästä Maijan ja lauman kanssa tällä välin. Hermolepo tekee varmasti todella hyvää kaikille osapuolille. Pitäisko ottaa ihan tavaksi? ;) 

Kuvat: Maija Vinnikka