Päivällä kakevaihtoja ulkona (istumaan, seisomaan), meni hyvin, Jetta oli seesteisessä mielentilassa :) Askeleen seuraamisia namin avulla sekä katsekontaktiharjoituksia. Perushommia siis. Iltasella käytiin pieni metsälenkki ja kylästelemässä lapsiperheessä. Jetta pärjäsi hyvin lapsen kanssa, kun siltä sai ruokaa :) Ja Mitzukin käyttäytyi siivosti lapsi-angstista huolimatta :)

Tultiin kotiin aika myöhäisellä ja Jetta oli väsynyt/rauhallinen, niin päätin kokeilla, miten makkararuutu sujuisi tuossa mielentilassa. Se oli hyvä kokeilu :) Tein ruudun nurmikolle. Ja varalta tein myös pienen jäljen (n. 10 askelta), jonka päässä purkissa Jetan iltaruoka. Ajatuksena, että jos ruutu menee hyvin, kokeilen jälkeä ja jos ei mene hyvin, niin sitten saa Mitzu imroida sen pikkujäljen. Laitoin Jetan ruudun kulmalle ja (vastoin odotuksia ;) se alkoi heti nuuskia tarmokkaasti :) Ensimmäistä kertaa sillä tuntui olevan idaa siitä, että makkarauudussa on todella tarkoitus nuuskia! Pari kertaa harhautui ulos ruudusta, mutta hoksasi pian itse, että sieltä ei ruokaa löydy. Tästä rohkaistuneena uskalsin laittaa Jetan sen pienen jäljen päähän. Nuuskiminen alkoi hyvin ja söi jalanjäljistä makkaraa (joskaan ei kaikkia), mutta meni kuitenkin jäljen siitä kohtaa, mistä se oli tallattu. Ja lopusta sitten ruokapurkki palkaksi. Ihan onnistunut harjoitus kaiketi. Tästä opimme sen, että Jettaa voi ilmeisesti laittaa noihin jäljestys- ja nuuskimishommiin vain aivan väsyneenä.