Jetta se jaksaa väläytellä aina välillä ja saa aikaiseksi pientä uutta toivon kipinää :)) Aamusella raviradan parkkiksella. Alkuverryttelynä kymmenen kilsan pyörälenkki, mikä tuntuu sopivan hyvin Jetalle tokon alkuverryttelyksi.

Tunnarin tein viimiseksi, mutta täytyy kertoa tärkein ensin. Mietin, miten saisin nenää auki ja haistelumoodia päälle. Tein pari kertaa niin, että heitin lelun mettään ja vapautin Jetan hetken päästä perään. Eka kerralla löysi pitkän etsinnän jälkeen. Toisella kerralla piti vähän helpottaa menemällä lähemmäs, koska Jetalta meinasi usko loppua. Sen jälkeen otin yhden mettäkepin käteen ja heitin risukasaan ja otin "tunnarin". Jetta etsi ja löysi sen tosi hienosti. Tästä rohkaistuneena uskallauduin ottamaan tunnaripalikoilla. Vein kasan kapuloita ensin Jetan kanssa yhdessä, sitten näytin sille, että piilotan oman kapulan ruohon alle kasan viereen, ehkä vain parin kymmenen sentin päähän. Sitten tunnari. Jetta meni tosi hienosti kasan vierelle ja etsi sieltä takaa oman koskematta kasaan. Hienoa, että se voi onnistua, jos vaan saa Jetan sopivaan vireeseen ja nenän "päälle" :) Siinäpä riittää pohtimista, miten se tapahtuu. Käytössä on kuitenkin jo ollut tosi selkeä virittely liikkeeseen yms.

Ennen tunnaria tavallista settiä. Ruutu kaukaa (ainaki 25 m), hyvin, keskelle!

Luoksetulon stoppeja, seis hyvä. Maahan onnistui vasta toisella. Suora luoksetulo, melko suora asento.

Liikkeestä istuminen, onnistui. Hassua, alan kohta jo tuntea milloin se aikoo istua ja milloin ei. Jos seuraaminen ei ole hirmu aktiivista ja täpäkkää, silloin on jostain syystä suurempi vaara, että se jää seisomaan.

Seuraaminen oli aika ok. Käännöksissä epätarkkuutta. Perusasennot tällä kertaa asiallisia.

Kakeja. Teki ekalla käskyllä ja oikeat asennot. Pakitti puolisen metriä. 

Lopuksi jäikin enää se tunnari. Ja ampuminen. Ekan laukauksen oli perusasennossa toisen maassa. Ei ole ennen ammuttu, niin että Jetta olisi ollut maassa, mutta eipä sillä näytä olevan merkitystä.