Viereisellä hiekkapihalla pienet ilta-aktiviteetit Jetan kanssa. Aloitettiin luoksetulon loppuasennolla. Metristä - parista menee jo ihan ok, mutta kolmisen metriä tuntuu olevan raja, ettei enää muistu mieleen, mitä pitäisi tehdä. Tulee joko vinoon tai jää vaan pällistelemään lähelle, mitä tässä pitikään tehdä.

Noudosta ensin pitoa, sitten nosto jalkojen juuresta, ja otinko siinä sitten vielä muutamasta metristä. Kuitenkin vielä kutsunoutona ja lopuksi vauhtinouto. Edelleen tuppaa ottamaan kapulan takahampaisiin ja vaikka pitääkin rauhallisesti, pitäisi kai itseni kanssa päättää, onko se sallittua vai ei.

Seuruusta aluksi vauhtilähtöjä, joista Jetta tuntuu nyt todella tykkäävän. Tunkee jalkaan melkein kiinni. Hmm... Sukuvika?! ;)) Käännöksiä vasempaan ja täyskäännöksiä, ihan ok. Pari käännöstä oikeaan, ne olivat huonompia, kannattaisi varmaan vielä ohjata oikeaan käännökset kädellä. Ja peruuttamaanhan se Jetta pitäisi opettaa, mitenkähän sekin tapahtuu? Ei ole tullut koskaan Mitzulle opetettua seuruussa peruuttamista.

Kakevaihtoja istu-seiso-maahan. Kun otin maasta seisomaan, olikin Jetta ymmyrkäisenä, ei ole sitä vaihtoa vielä juuri reenattu. Tuppaa edelleen jonkin verran arvailemaan asentoja, mutta kun sille sanoo, hei kuuntele! Niin sitten terästätyy, eikä niin arvaile. Yksi liikkeestä seisominen joka oli aika nappi, pallopalkka.

Ruutuunlähetys alustalle. Se oli hyvä, jos ei lasketa, että varasti ennen käskyä. Olisi kai pitänyt ottaa uudestaan, mutta kun se alustalle meno oli niin hieno, niin enpä ottanutkaan.

Loppuleikin sijasta piilotinkin pallon pusikkoon, josta Jetta sai sen etsiä. Eivätkö ne sano, että nenän käyttö rauhoittaa :) Huomasin kotipihalla, että hihna jäi tuohon reenipaikalle. Jetalle piti käydä näyttämässä 2 metrin päästä, että otapa se hihna mukaan. Mitzulle olisi voinut varmaan vinkkailla kotipihalta, että haepa tuo hihna, kun minulta unohtui ;)

Niin ja Pyry on saanut korvatulehduksen. Alkaisipa pian parantua, kun sen elämä on nyt niin kurjaa ja itkuista...