Ilmeisesti joskus kannattaa pitää reenailussakin pikku taukoja (hm, Jetta ei ole oikein reenannut mitään kunnolla sen sairastumisen jälkeen). Eilen käytiin Rovaniemellä jälkitreeneissä, jotka menivät kyllä aika nappiin :) Paikassa oli miljardi mäkäräistä, mutta hengissä selvittiin. Juuri kun tulimme paikalle, sieltä jolkotteli pois porotokka, joten häiriöhajujankin oli tarjolla.

Tallasin ensin jäljen toiselle koiralle ja sitten tein Jetalle jäljen (ehkä n. 40-50 metriä) märkään varpuiseen pehmeään ja risukkoiseen sammalmaastoon. Tuulta ei juuri nimeksikään. Yksi välipurkki ja joka askeleella makkara. Jälki kiemurteli vähän, koska kiertelin suurimpia risukoita. En katsonut kelloa, mutta jälki vanhentui hyvinkin toista tuntia, koska sitä ennen tehtiin monen muun koiran jälki sekä esineruutu.

Tämän treenin kaksi opetusta:
1) Merkka aina jäljen aloituskohta hyvin.
2) Laita Jetta kiinni, kun se tulee pois esineruudusta.

Ekaksi siis Jetalle esineruutu. Yksi esine vain, hanska, jolla vieras ensin vähän revitti Jetan kanssa. Sitten Jetta pois, esine ruutuun (takarajalle, ylämäkeen), Jetta takaisin ja lähetin matkaan. Juoksi kovaa esineen lähelle, sai hajun, pyöri hetken ympyrää ja sitten löysi. Palautti täysiä laukaten minulle. Hyvä Jetta! Sitten vähän revitettiin ja vaihdoin leluun. Kun Jetta sai lelun suuhunsa (tässä on se "laita kiinni" -osuus) se lähti juoksemaan hulluna ympyrää esineruutuun, missä ei tietenkään ollut enää yhtään esinettä. Eipä tuo nyt liene hurjan haitallista, mutta eipä sitä kyllä olisi tarvinut sattuakaan. Ei tullut mokoma edes kutsumalla sieltä pois.

Sitten oli jäljen vuoro. Ensiksikin minun piti hakea sitä jäljen aloituskohtaa tovi, koska en enää meinannut löytää sitä millään. Piti antaa Jetta toisen pideltäväksi, että sain itse kömpiä pusikossa ja etsiä jälkeä :D No luultavasti Jetta olisi selvinnyt tästä tehtävästä paremmin, senkus olisi päätänyt irti :)

Jäjen löydyttyä, Jetta teki tosi mainiosti töitä! Meni askel askeleelta, kuono maassa, rauhallisesti, sanoisinko täydellisesti - Jetaksi :) Välipurkin namit hotasi kiireesti ja rynnisti eteenpäin. Kun pidätin vähän, ettei aivan rynnimiseksi mene, senkun painoi vastaan, niin että oli melkein maassa kiinni. Jotenkin se tuntuu hullusti kiihtyvän tuosta välipurkista, vaikka luulisi ruuan syönnillä olevan päinvastainen vaikutus. Matka jatkui hieman rauhallisemmin loppupurkille, jossa oli iltaruoka. Purkkia Jetta ei noteerannut ensin, mutta pysähtyi sitten syömään, kun osoitin purkin sille. Tosin ei malttanut syödä kaikkea, olisi ollut menossa vielä eteenpäin. Ainakin on motivaatio kohdallaan. Oli onnistunut ja mukava reeni. Kiitokset taas Rovaniemen reeniporukalle!