Kyllä tuntui, että taivas putoaa niskaan ja elämä pysähtyy, ainakin hetkellisesti.

Jetta kävi etelän reissulla vielä konsultaatiokäynnillä eläinlääkärillä terveyskuvien kanssa. Lonkassa saattaa jo näkyä pientä nivelrikon alkua (D-lonkat), löysät ja matalat maljat.  

Selkäkuvasta selvisi, että Jetan yksi selkänikama (kuudes) on vain puolikas, hemivertebra. Kyseessä on ilmeisesti eräänlainen luuston kehityshäiriö. Puolet nikamasta puuttuu. Tämä puolestaan voi olla asia, joka vaikuttaa jossakin vaiheessa Jetan elämään paljonkin. Vaarana voi olla välilevyongelmat, ja vielä pahempana ongelma kyseiseen kohtaan kehittyvä nivelrikko. Fyysisesti raskas työ, kuten esimerkiksi agility ja hypyt, on selvä riskitekijä sairauden pahenemisessa. Mutta toisaalta! Koira voi selvitä pitkäänkin ilman minkäänlaisia oireita!

Tässäpä se dilemma sitten onkin. Jatkaako koiran harrastuskäyttöä vielä täysillä (tietenkin terveysongelmat tiedostaen) ja antaa koiran elää täysipainoista elämää? Vai alkaako elää rajattua elämää, jolla ehkä voisi saavuttaa pidemmän, kivuttomamman elämän koiralle, mutta koiran kannalta ehdottomasti tylsemmän. 

PK:ssa kisaamisen saan unohtaa saman tien, koska uskon, että siinä hyppy- ja estenoudot ovat sen verran vaativia fyysisesti, ettei huvita riskeerata.

Toko jatkuu ilman muuta, koska se ei mielelstäni sinänsä ole fyysisesti erityisen rasittavaa koiralle.

Mutta entäs agility? Koira rakastaa sitä yli kaiken, varmasti enemmän kuin tokoa. Kestääkö koiran fysiikka sen treenaamista ja kisaamista? Uskaltaako sitä treenata, ja jos koira siinä hajoaa, niin millaiset itsesyytökset siitä saa aikaan? Tai siis Jetan kanssahan agilityä treenaakin vain Maija-lainaohjaaja, ettei se sinänsä minulta ole pois, mutta kun Jetta tykkää ja Jetalla on lahjoja ja Maijakin tykkää!

Tähän mennessähän Jetta ei ole oireillut mitenkään. Ja toisaalta, terveeksi kuvatun koirankin fysiikka voi jossain vaiheessa yhtäkkiä pettää syystä tai toisesta. Tuo selkävaiva on kuulemma sellainen, että jos siihen kipua tulee, sen kyllä näkee koirasta. Mutta onko siinä vaiheessa jo myöhäistä aloittaa elämän keventäminen?

Täysipainoinen ja kenties lyhyempi elämä vai säästellen eletty, mutta ehkäpä pidempi ja kivuttomampi elämä?

Luullakseni jokainen käyttökoiran omistaja päätyisi samaan johtopäätökseen. Käyttökoiraa (BC:tä) ei ole luotu säästeltäväksi. Mutta mutta, jos sittenkin kevyempi käyttö toisi paremman (?) elämän.

Mutta että pitipä sitten sattua ikävästi näiden terveystulosten kanssa :(( Kunpa olisi olemassa yksi oikea ja helppo vastaus! Tässä vaiheessa täytyy yrittää kovasti panostaa lihashuoltoon, verryttelyyn, lihaskunnon hankintaan jne. Sekä alkaa syöttää nivelongelmiin tarkoitettua ravinnelisää. Kovin tuntuvat vaatimattomilta nämä työkalut.

Toisaalta, jos en olisi kuvauttanut koko selkää (kun kysyttiin kuvataanko vain alaselkä vai kokonaan), en tietäsi tästä ongelmasta yhtikäs mitään.

Help!