Eilen pimiänpäissä Ingan kanssa jälkitreeneissä. Uusi paikka. Enimmäkseen sammalikkomettää. 

Ensin esineet. Kivikkomäkeen tehty hyvänkokonen ruutu. Jetta oli tosi taitava :) Lähti laukkomaan kovaa, sai hajun oikean takanurkan esineestä ja toi. En malttanut olla ottamatta toistakin, kun se oli niin innokas. Toisen esineen löysi ihan vasemmasta etunurkasta. Aika hieno homma. 

Jälkivermeet testiin. Hyvät oli Lennu-tuotteen valjaat ja liina :)

Pimiä alkoi vähän painaa päälle. Tehtiin jo janalähetyskin, silleen parisen metriä jäljestä. Oli muuten Jetan elämän hienoin jana. Tosin se oli ehkä sen elämän viides janallelähetys. Jälki alkoi kuin unelma. Meni nenä maassa. Ilmaisi kepit kuin unelma! Mutta kolmannen kepin jälkeen ei lähtenyt mihinkään. Otettiin keppileikit ja syötiin palkkanamit, niin sen jälkeen se ei vaan suostunut lähtemään mihinkään. Jouduin ottamaan jäljelle lähetyksen uudestaan ja saattaapa olla, ettei se jälki ollu siellä päinkään :( Jetta ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään, vinguskeli ja tuijotti minua, kunnes alkoi laiduntaa (puolukoita). Aina kun se oli vähän jäljestäjän näköinen liikuttiin eteenpäin, mutta ei se oikein löytänyt jälkeä. Lähettiin sitten vähän taaksepäin palailemaan. Näin sitten seuraavan keppikohdan (merkkikreppi) ja lähdettin sitä kohti. Lähti ensin takajäljelle, mutta lähti sitten seuraamaan jälkeä. Meni yli siitä kepistä, mutta annoin mennä, kun olin niin onnellinen, että se löysi jäljen uudestaan. Ois varmaan kantsinu pysäyttää. 

Kun pääsi jäljestämisen makuun jäljesti loppupätkän hyvin ja viimeisen kepin ilmaisi myös. Isot kehut ja rustopalkka. 

Olipas jännittävä jälki. Meinasi pikkusen alkaa ahistaa, kun se näytti vähän samalta kuin tokon jämähdyskohtauksissa, mutta onneksi päästiin yli ja saatiin hienosti hoidettua homma loppuun. 

Jälki oli kisamittainen (500 m) ja ympyrän mallinen. Välinameja ei ollut yhtään, koska unohdin antaa ne jäljentekijälle.

Seuraavaksi voisi tehdä ehkä vähän helpomman jäljen, että säilyy usko ja into :)

Rassi-parka sitten jäljestikin melkein jo säkkipimeässä. Extreme-jälkeilyä oli se.