Aamupäivällä Pyryn kanssa koulun kentällä. 

Tönötys-Jetan paluu. Eli vissiin TAAS reenitauon paikka! Vaikka ois niitä kisojaki tulossa.

Ruudussa oli vielä ihanan superinnokas ja yritti tosissaan. 

Ohjatussaki vielä hienosti merkille, mutta sen jälkeen oli sen näkönen, ettei ole ikinä kuullukaan koko ohjatusta mitään. Voi-voi. Mie vaan, että kyllä sen ny häätyy noutaa. Pysäyttelin ja ohjasin niin monta kertaa, että sain noutamaan. Sanoin "hyvä" ja otin uudestaan. Toisella yrityksellä meni paremmin. Suuntana oli vasen. Sitten otin vielä merkiltä oikean, niin että kävin hetsaamassa kapulalla, mutta taas se oli, ettei aio lähteä mihinkään. Sanoin usemman kerran, ennen kuin nouti. Taas sanoin vain "hyvä" ja otin uuestaan. Nyt oli kyllä hyvä nouto, mutta olihan se vissiin jo kaheksas yritys.

Tunnari. Pysähtyi hetkeksi miettimään ennen kapuloita, mutta nuuski hyvin ja toi oikean. Laahustaen tosin, mutta toi kuitenkin. Ja meni taas maihin sillä välin, kun vein oman kapulan. 

Pieni seuruu, joka oli hyvä.

Se on taas ihan matonen ja hyytyny. Ei vissiin kestäis reenata näin paljon :( Lienee reenitauon paikka. Ja hierojallekin täytyisi kiikuttaa, koska on mennyt huonosti maahan (jo Norjassa), ruoka ei maistu (vaikka oon vähentäny määrän puoleen) ja muutenki se on taas tuommonen. Ja seuraaviin kisoihin on aikaa 12 päivää... Täytynee ottaa joku tsemppitreeni lähipäivinä ja jättää sitten herranhaltuun, millä päällä sattuu kisassa olemaan ja onko mitään mielikuvaa ohjatusta noudosta. 

Ai ja unohdin, että minun piti palkata pelkkä merkki myös. Otin sen sitten kotipihalla. Menee kyllä kivasti merkille nyt. Ja jos en sano mitään (pysäytyskäskyä) menee merkin taakse ja läppää sitä tassulla. 

IMG_9103%20%28Kopio%29-normal.jpg
Sarin ja Tonin luona pian luovutusikäisen pohjanpystykorvapennun hellyttävä katse.