No nysse sitte on kadottanu ruudun ihan kokonaan! Mistä nyt oikein tuulee? Muisteleeko se päähän pamahtanutta palkkaa (tuskin, siitähän on jo aikaa) vai onko hinkattu liikaa, eikä palkka ole enää tarpeeksi palkka. Tiiä häntä, mutta nyt se on lopettanu ruutuunmenon.

Tänään alkuillasta perheen kanssa raviradalla. Aloitettiin ohjatulla, Sami vei. Vaikea vasen. Jäin hieman vasemmalle seisomaan, kun pakitin taaksepäin merkkipalkkauksen jälkeen ja kuin ihmeen kaupalla, Jetta onnistui hakemaan sen vasemman.

Ruutu sitten tuottikin enemmän päänvaivaa. Oli oikeastaan lähes samallainen kuin toissapäivänä. Juoksi merkiltä täysillä puoleen väliin, pysähtyi siihen, eikä millään enää eteenpäin. Ei edes uudella käskyllä. Kävi merkilläkin takaisin välillä, mutta ei mennyt ruutuun ei. Lopulta sain menemään ruutuun niin että menin ite lähemmäs ruutua. Leikin lelulla ruudussa ja jätin lelun sinne, juoksi poispäin Jetan kanssa ja lennosta lähetin, nyt meni hyvin, vaikkakin oli menemäisillään sivusta sisään. Mikä ihme tuohon on nyt sitten tullu. Täytynee taas ottaa hellppoa treeniä läheltä tai jotain. Ahistaa.

Kakeasennot. Seisoin liimaantuneena kiinni sen vasempaan kylkeen, ettei päässyt vinoon.

Zeta-asennot, Sami arpoi järjestyksen M-I-S, jokainen asento eka käskystä ja ok pysyminen. Palkka myös oottamisesta ja seuraamaanlähöstä.

Tunnari. Lähti taas aluksi haahuilemaan herraties minne, mutta kun pääsi asiaan, ite tunnari oli tosi hyvä. Erikseen eteen-sivulle-eteen...

Lopuksi sai tehdä "esineruudun" jopa kahdella esineellä. Tai siis omilla reenileluillaan, jotka varmaan haisee kilometrin päähän, mutta joutu se silti ihan oikeasti niitä ettimään.

Käveltiin pois ravikselta ja matkan varrelta saatiin vielä mukaan mukavaa lenkkiseuraa. Mikäs sen parempaa. 

Illalla ruualla paikkaistuminen.

Kulttuuri- ja kotiseutumatkailua

Mitä tulee siihen kulttuurimatkailuun! Käytiin Pyryn, Maijan ja lauman kanssa tänään poroerotuksessa Juurilehdon aidalla. Jetta-juoksuinen sai taas jäädä kotiin. Oli kyllä oikeastaan aika mukavaa. Saatiin tietty syödä eväitä ja Pyry (ja Monty ;) ihmettelivät poroja silmät pyöreinä, ja Pyry tietysti myös mönkijöitä. Tuosta poromiesten kämppäkulttuurista saisi kyllä muuten varmaan aikaiseksi monta mielenkiintoista tarinaa :) Olen kyllä salaa helpottunut, että Pyryn vuoksi jouduttiin lähtemään kotiin, ennen kuin teurastukset alkoivat, en ole varma olisinko sitä kyennyt seuraamaan ja vielä lapselle selvittämään luonnon kiertokulkua :D Mukava päivä, kiitokset Maijalle :)


Poroja, ja paljon!


Nuoretherrat seuraavat silmä kovana erottelua.


Maijan sylistä oli mukava katella poroja.


Pirtsakka pakkaskeli sai posket punoittamaan (kuva: Maija).


Ryhmärämä.