Hallilla alkuillasta perheen kanssa.

Ruutu (ja merkki). Merkillä leikin ensin paikanhakua, että Jetan pitäisi olla aina minua vastapäätä, kun kierrän merkkiä johonkin suuntaan. Ruutuun meni ihme kaarroksen kautta, ja hyppäsi kulmamerkin yli sisälle (lieneekö tuo sallittua). Suurin onnettomuus tapahtui kuitenkin silloin, kun Jetta oli hienosti seisahtuneena ruudussa. Lähestulkoon legendaarinen heittokäteni teki temput ja heitti kivikovan pallon kerrankin juuri sinne minne pitikin, ja se mäjähti Jettaa päähän sellaisella voimalla, että kaikui toiseen päähän asti hallia ja Jetta ulvahti ikävästi. On siinäkin palkka :( Taisteluleikki tuon episodin jälkeen oli hetken ajan vähemmän kiihkeää.

Ohjattu oikea, Sami vei. Sikahyvä.

Suora luoksetulo eteenistumiseen asti. Ok.

Kakevaihtoja läheltä. Perussettiä.

Hyppynouto kokonaan, ilman liikkeenohjausta. Pitkä matka ennen ja jälkeen estettä. Hyvä. Ei sivulletuloa.

Tunnari. Voihan haahuilun mestari. Että se tekisikin kaikkea muuta mieluummin kuin tuota. Nytkin yritti luikkia ensin toimistoon ja sitten hirvenpäätä nuuhkimaan. Varmaan pitäisi kieltää tuosta haahuilusta, mutta kun en uskalla. Pelkään että se lakkaa taas tekemästä koko tunnaria. Muistutin vain ystävällisesti mikä on liikkeen nimi. Sitten kun pääsi palikoille, nuuski ok (potkaisi kylläkin yhden sivuun, mutta se ei ollut oma) ja palautti asiallisesti.

Nyt Jetalle (ja minulle) koittaa pakollinen treenitauko! Lähden reissuun enkä voi ottaa Jetta mukaan (ne allergiset ihmiset) ja palaan kotiin vasta ensi viikon puolivälissä. Siihen asti Jetta saa vetää lonkkaa, tai jos on oikein kiltisti, saattaa päästä Maijan luo kylästelemään viikonloppuna.

 
Jetta ja Pyry lähdössä kotiin Kittisvaaran lenkiltä. Siitä on tullut meidän uusi lempilenkkimaasto, 
kun siellä pääsee mettässä (jotenkuten) myös vaunuilla.


Elämysmatkailua Pellon malliin. Tienposkeen ilmestyneessä hiekkakasassa
riitti pitkään viihdyketä niin pojalle kuin koirallekin ;) Tosi harmi, etten

onnistunut siirtämään kännyvideota nettiin. Jetta kaivoi kuoppaa ja Pyry
vahtasi millin päästä takana, jolloin tietenkin suu, silmät ja muut mahdolliset
ulokkeet olivat ääriään myöten täynnä hiekkaa ;)