Koska on ollut niin lämmintä, kävin Mitzun kanssa pitkän lenkin aikaisin aamulla. Lenkin varrella tein Jetalle jäljen valmiiksi, mutta ei ollut muuta namia mukana kuin kuivamuona, joten käytin sitä. Sitten jälki kuitenkin pääsi vanhenemaan ihan liian kauan, ennen kuin kerettiin sitä ajamaan.

Aloitettiin kuitenkin esineruutuhommalla, käytettiin samaa ruutua, jossa oltiin viimeksi, tallattiin vain uudestaan. Vein takarajalle (lähes 50 metriin) Jetan lelun, otin pennun autosta ja rauhottelin hieman ja sitten päästin ruutuun. Juoksi suoraan ensin takarajalle, mutta ei heti paikantanut lelua, kun se oli vähän piilossa. Juoksi kuitenkin enimmäkseen takarajan tuntumassa. Välillä palasi keskelle ruutua, ja hetken jo pelkäsin, että se luovuttaa, mutta voimakas tuuli kävi ruudun takaa päin, ja sai sitten ehkä hajun esineestä tai jotain, mutta palasi takaisin lähelle lelua, sai hajun, pyöri hetken ja sieltähän se löytyi :) Toi lelun iloisesti minulle ja leikittiin pikku vetoleikit. Kehuin Jettaa muutenkin ja annoin namia. Silloin tapahtui jotakin odottamatonta, nimittäin Jetta karkasi ruutuun uudestaan :-o Vakaa aikomus oli ollut ottaa vain yhden kerran, mutta olin piilottanut ruutuun myös narupallon Mitzua varten. Sekin oli takarajan tuntumassa ja vielä kannon juurella vähän piilossa. Mutta niinpä se Jetta-pieni kurvaili niille main sai hajun ja kiikutti narupallonkin takaisin. Eipä tuosta voinut moittiakaan, vaikka alunperin ei ollutkaan tarkoitus ottaa toista kertaa.

Mutta se jälki sitten.... Kuten sanottua, ensimmäinen jälki kerkesi vanhentua liikaa, ja makupaloina vain kuivamuonaa. Rauhoittelin Jettaa syöttämällä nameja ja mentiin sitten jäljen alkukohtaan. Ei mainittavaa nuuskimista, muutaman namin nappasi, mutta enimmäkseen rynni vain eteenpäin. Jos pidin hihnalla vastaan, istui ja alkoi vinkua. Sitten kun minulla oli lihapullia taskussa, tein uuden jäljen vielä. Pohja sellainen sammaleinen varvikko, ja pituus ehkä reilut 10 metriä. Rauhoittumisessa oli vaikeuksia, mutta ehkä se jollakinlailla onnistui. Näytin sitten aloituskohdan, ja Jetta meinasi taas lähtiä rynnimään. Pidätin sitten hihnalla ja näytin uudestaan maata. Nyt Jetta malttoi nuuskia muutaman askeleen verran oikein nenä tuhisten, mutta sitten iski taas vauhti päälle. Huokaus, ei me taideta ikinä oppia tätä jäljestyshommaa.. Onneksi on reenileiri tulossa, siellä varmaan saa hyviä vinkkejä.

Tänään (tietysti :) myös retkeiltiin:

je5kk2.jpg
Jetta Hirvaskoskella.

mihirv.jpg
Tasapuolisuuden vuoksi myös Mitzu :)