Iltasella eilen innostuttiin lähtemään Maijan kanssa reenailemaan Ritavalkean maastoon. Tuuli ko Norjassa. Jetan kanssa tehtiin tokoa ja jälkeä ja ammuttiin. Meinannu painua unholaan se tapa, että joka lauantai käydään ampumassa. Tarvis herätellä uudestaan henkiin. Ei sen, ei reagoinu, mutta ihan varmuuden vuoksi. 

Jälki oli 250 metriä pitkä ja vanheni tunnin. Jännäsin miten kova tuuli vaikuttaa, mutta ei vissiin juuri mitenkään. Pari pientä ojan ylitystä. 4 keppi+kuppi -yhdistelmää, joista yhden olisi ohittanut huomiotta, mutta muihin reagoi, jonkun taisi jopa ottaa suuhun. Tässä kuva tallatusta ja ajetusta jäljestä, yksi kulmakin oli. Ihan kivastihan se Jetta pysyi jäljellä. (Tuo oikeassa reunassa oleva suora pätkä ei kuulunut jälkeen ;) Niin! Ruokaa en muistanu laittaa missään kohdassa jäljelle, että vissiin pärjää ilmankin.

jalki190513-normal.jpg

Jetta otti kotipihalla päivällä jo yhen tunnarin, jossa toi ensin väärän. Oli sopivassa mielentilassa ja haisteli tosi tarkasti, mutta jostain syystä ei sattunut oman kohdalle, usko loppui ja toi väärän. Kun meni uudestaan, löysi sentään oikeankin.

Jäljen vanhentumista ootellessa reenailtiin tokoa: ruutu, ohjattu, tunnari. 

Merkissä se nyt kääntyy koko ajan merkin eteen (samoin kuin ruudussa jää etureunaan). Tosi monta kertaa kävin ohjeistamassa sen oikeaan paikkaan, kunnes yhdellä yrityksellä tajusin oottaa hiljaa, jolloin Jetta korjasi paikan itekseen oikeaan paikkaan ja sai juosta ruutuun. Pitäisi tehä tuota itsenäistä paikanhakua sekä merkillä että ruudussa sille lisää. Ruudussa samoin korjaa itse, jos olen ihan hiljaa. Silti tylsää, että se jää automaattisesti aina ruudussa eteen ja vasta sitten korjaa oikeaan paikkaan. Paikanhakuja erikseen. Kerran myös laitoin seisomasta maahan ruudussa. Menee nihkeästi maahan kaukana! Pitäisi reenata paljon lisää. Oli muuten jotenkin tosi nihkeä koko treenin ajan. Teki kyllä, mutta ei samanlaisella draivilla kuin yleensä. Liityneekö juoksuun, tiedä häntä. Jetta myös kokeilee pari viikkoa barffausta tässä, en tiedä onko sillä mitään vaikuutusta mihinkään. 

Ohjatussa en uskaltanu alkaa hinkata merkkiä, vaan otin vaan vasemman noudon merkiltä. Näytin kapulan kaarikävelyllä. Muuten ok, mutta palautusasento surkean vino (sama tunnarissa)! Luovutusasentoja pitäisi siis treenata!

Lopuksi luomutunnari, kun jotain sahattuja palikoita sattui maassa olemaan. Vein ite. Jetta meni muuten maahan odottaessaan kapuloiden vientiä. Mikä maahanmenointo silleki nyt on tullu. Tunnari sinänsä meni oikein hyvin. 

Jetan treenikuvat Maijan ottamia, kiitokset! Kuin myös treeniseurasta! :)

IMG_6622%20%28Kopio%29-normal.jpg
Onnellisesti ruutunauhojen sisäpuolella.

IMG_6625%20%28Kopio%29-normal.jpg
Joko nyt olen hyvin merkillä, joko joko joko?! ;)

IMG_6639%20%28Kopio%29-normal.jpg
Ruutuun!

IMG_6654%20%28Kopio%29-normal.jpgTodistetusti sisällä.

IMG_6618%20%28Kopio%29-normal.jpg
Ja palkka.

IMG_6616%20%28Kopio%29-normal.jpg
Tuota... vähän tiiviin sorttista tuo seuruu. 

IMG_6613%20%28Kopio%29-normal.jpg
Mutta toisaalta, tekeepä ainakin JOTAIN muuta kuin on jämähtäneenä johonkin möllöttämään ;)

IMG_6672%20%28Kopio%29-normal.jpg
Tunnaria oottamassa.

IMG_6656%20%28Kopio%29-normal.jpg
Söpö-Jetta.

IMG_6679%20%28Kopio%29-normal.jpg
Oikea palikka luovutuksessa! :)

***

Kyllä siitä Montystä vielä toko-koira tehdään, osa 2!

IMG_6722%20%28Kopio%29-normal.jpg

IMG_6720%20%28Kopio%29-normal.jpg

***

P.s. Mitzun kuolemasta on tänään 3 vuotta. Pieni haikeus se aina tänä päivänä mieleen hiipii, vaikka päällimmäisenä onkin ne kaikki mukavat muistot :)