Onpas mukava, kun saa välillä kirjoittaa tänne jostakin onnistuneestakin treenistä, ettei kaikki aina vaan mene pieleen...

Ravirata oli siis paikka (minnepä sitä uskaltaa kahden juoksunartun kanssa mennä?) ja teemana sekä nouto että seuruu.

Ensin Jetan kanssa vähän narupallovirittelyä, sitten seuruun kimppuun. Namit kädessä ja pallo kainalossa. Otin ensin muutamia asekeleita, jotka menivät ihan hyvin, Sami katsoi edestä, että oli suorassa. Yksi täyskäännös, Jetan pylly meinasi mennä käännöksessä maahan, mutta ei ihme, kun kuitenkin tuossa samalla reenattiin askeleita. Yritettiin vähän pidempää pätkää (5-6 askelta) ja kun meni hyvin, suorassa ja sopivalla etäisyydellä, tipautin pallon kainalosta palkaksi. Välissä taas muutama askel namipalkalla ja sitten uudestaan pieni pitempi pätkä (ihan suoraa vaan), josta lelupalkka. Onnistui tänään hyvin!

Yksi liikkeestä seisominen. Otin Jetan mukaan ilman käskyä, sanoin seis-käskyn ja tosi topakasti neiti seisahtui ja jäi jopa paikalleen. Oli tarkoitus heittää pallo koiran taakse palkaksi, mutta kämmäsin ja tipautin sen vain omiin jalkoihini. No sai se Jetta palkan siitäkin :)

Lopuksi noutoa 650 g kapulalla. Yksi pito, niin että annoin kapulan Jetalle suuhun, ei olisi halunnut ensin ottaa kapulaa, mutta ottipa kuitenkin. Hetken pidosta irti-käsky ja tipautin pallopalkan leuan alta. Toisen kerran niin, että kapula Jetan ja minun välissä. Nosti kapulan hienosti, piti nätisti, tuli ihan vähän vinoon eteen, joten pakitin pikkusen, että saatiin suora luovutusasento. Irti-käsky ja pallopalkka. Viimeiseksi otin vauhtinoudon. Jetta istumaan (pidin varmuudeksi kiinni), heitin kapulan vierimään ja noutokäsky. Murahti aavistuksen ottaessaan kapulaa, mutta muuten siisti pitäminen ja kova vauhti. Vapautin palkkasanalla jossain puolessa välin paluumatkaa ja heitin lelun taakseni. Tällä kertaa Jetta ei ainakaan irroittanut yhtään liian aikaisin, vaan juoksi sen lelun perässä varmaan 10 metriä minun taakse ja irroitti kapulan vasta, kun vaihtoi sen leluun :) Ei siis lainkaan samaa ongelma kuin tunnarikapulalla, joka pitää sylkäistä suusta heti palautusmatkan alkajaisiksi. Hyvä, että sujuu tuolla isolla kapulalla, siirretäänpä sitä sitten pikkuhiljaa tunnariinkin.

Lisäksi mainittakoon että aivan upeat lenkkeily, aurinko- ja kevätlumikelit jatkuvat! Tässä se sielu lepää ;)