Oltiin Pyryn kanssa koko päivä kerhon leirillä ja tulin vasta illalla kotiin.

En ottanut mitään muuta kuin tunnarin ja sekin epäonnistui. Oma oli ollut iltalenkin ajan taskussa. Sami vei kaikki, portailla. Päätin testata kisamaisesti, koska helpotettuna on jo mennyt niin kauan hyvin. Meni kapuloille hyvin ja haisteli huolellisen tuntuisesti, mutta niin vain otti väärän, oman viereisen. Palauttaessa kyllä naamasta näki, että taisi tulla otettua väärä. Totesin vain, että voi-voi, ei me voida rustoa saada tällaisesta työstä. Pitää ehkä ottaa illalla joku paikkaistuminen sille, että saa sapuskan antaa.  

Lisäys. Jotenkin tuli sellainen olo, että en voi antaa periksi. Jotain puolituntisen päästä otettiin vielä uusi yritys samalla tavalla kuin eka. Meni edelleen kapuloille hyvin, merkkasi oman, mutta jatkoi haistelua, klämmäsi viereistä, mutta otti oman suuhun. Oli todella hidas ja epävarma, eikä meinannut millään palauttaa perille asti. Pääsi kuitenkin pienellä lisäavulla eteenistumiseen asti, rauhallinen kehu ja se rustoluu. Niin ja tällä kertaa kapula hajustui kädessä vain hieman kisa-aikaa kauemmin.