Äh, jotenkin samaton olo ja sen mukainen reeni. Reenikaverin kanssa entisellä leikkikentällä, nurmipohja.

Jetta aloitti ruutuunmenoilla, koska seuruulla aloittaminen tuntui epätoivoiselta, kun virtaa oli ihan hirmuisesta. Tahtoi tulla ääntelyä, sinnetänne juoksentelua ja yleistä huolimattomuutta. Tulipas siitä sitten sen verran hiljaista ja tarkkaa ruutuunmenoa, että  pääsi palkkaamaan.

Seuraamista. Namipalkalla. Ei hassumpaa. Käännöksiä oikeaan ja vasempaan sekä täyskäännös. Juoksuakin koitin. Ensin meinasi pomppia ja hömpöttää, mutta huomautuksen jälkeen hyvä. Taisi olla ihan asiallinen seuruutreeni.

Muu ei sitten tänään onnistunutukaan, yksi liikkeestä seisominen oli hyvä. Meinasin ottaa toisen kerran niin, että seuruuosuus olisi pitempi, mutta sen koommin seisominen ei onnistunut... Joko ei pysähtynyt ollenkaan tai meni maahan. Otin pelkkiä seisomisia ilman seuruuta. Lopulta onnistui yksi seisominen, että pääsi palkkaamaan.

Seuraavaksi vuorossa se maahanmeno. Meni kyllä maahan liikkestä, mutta ei pysynyt maassa. Sitäkin piti sitten junnata jonkun aikaa.

Luoksetulon meinasin ottaa perille, mutta autettunakin meinasi olla ongelmallista tulla perille asti. Kyllä se lopulta oli ok. Perään vauhtiluoksetulo, jossa ensin palkkaa odottamisesta.

Jetta tauolle ja tauon jälkeen paikallaolo. Meni maahan vasta kolmannella käskyllä ja otti lonkka-asennon varmaan kolme kertaa ehkä minuutin paikallaolon aikana. En mennyt metriä kauemmas. Pysyi kuitenkin hyvin paikallaan.

Lopuksi en voinut vastustaa kiusausta kokeilla sitä seisahtumista vielä, ja toimihan se sentään sitten! Kaikkiaan kuitenkaan ei erityisen loistelias reeni.