Jetan kanssa käytiin Rovaniemen käyttökoirien järjestämässä toko-koulutuksessa sunnuntaina 3.5. Kouluttajana oli Marja-Leena Hituri. Kyseessähän on toko-tuomari, joka omilla koirillaan on saavuttanut ”lähes kaiken” mitä saavuttaa voi :) Oli oikein antoisa koulutus ja oli mukava päästä taas reenihommiin! Kiitokset järjestäjille koulutuksesta! Ymmärrettävistä syistä pystyin kylläkin olemaan paikalla vain sen oman puolituntisen koulutusvuoroni, harmi sinänsä.

Kirjaan tähän ylös kouluttajan ajatuksia ja ideoita. Aiheena meillä oli seuraaminen, ja siinä minun käsimerkkien häivyttäminen ja lelun käyttö seuruupalkkana, sekä ongelmana takapään kääntyminen ulos ja matkan lisääminen seuruuseen (vinous ja väljyys pahenee matkan lisääntyessä).

  • Kouluttaja itse on opettanut seuruun koiralle kosketuskäden avulla. Nyt kun ajattelen, niin Mitzulle opetin seuruun kosketuskepin avulla, miksei voisi toimia Jetallekin?
  • Kehään (reenikentälle) tulo mieluiten rauhallinen ja hillitty tapahtuma (ei ole pakko ottaa alkuun leluleikkiä, kuten minulla on ollut tapana). Aktiivinen koira virittyy kyllä ”tunnelmaan” muutenkin. Johtaja astelee kentälle rauhallisesti ja koira alkaa töihin.
  • Oma äänenkäyttö. Käskyt saavat olla käskevämpiä, mutta silti ystävällisiä. Kuitenkin määrätietoisia. Myös kehuminen voi olla rauhallista "hyyyyvä, hieeeeno koooira" -tyyppistä. Minulla kun on tapana hihkua riemukkaasti kehumisen yhteydessä.
  • Pilkotaan vain reilusti seuruuta edelleen pienempiin osiin (yllätys, yllätys, niinhän aina tehdään, kun ongelmia ilmenee :)
  • Sivulletulojen harjoittelu: koira esim. maassa makaamassa, kutsutaan siitä sivulle. Ensin käsky, sitten käsiohjaus, mutta kädessä EI namia valmiina (minulla on ollut koko ajan nami kädessä). Kun koira on sivulla, sitten palkkasana tai naksu, sitten itse liikkeelle ja sitten vasta kaivellaan taskusta nami koiralle. (Hmm… minulle jäi vähän epäselväksi, miksi pitää ensin itse liikkua ja sitten vasta antaa palkka, itse olen tottunut palkkaamaan heti palkkasanan jälkeen ja ajatellut, että myös palkkaamispaikka vahvistaa oikeaa suoritusta.
  • Seuruun / liikkeellelähdön harjoittelu: koira käsketään istumaan (harjoitellaan erikseen sivulletulo ja erikseen seuruu / liikkeellelähtö). Siirrytään koiran sivulle itse. Lähdetään liikkeelle (tarvittaessa käsi voi vielä ohjata, mutta ilman namia) ja onnistuneesta liikkeellelähdöstä palkkasana + oma liikkuminen + nami taskusta koiran suuhun.
  • Kun liikkeellelähtö onnistuu, otetaan askel, sitten palkka. Vähitellen siirrytään perusasennosta perusasentoon askeleisiin. Samassa harjoituksessa voi edetä useampaan askeleeseen, jos onnistuu hyvin.
  • Jetan perusasento oli hyvä (jee, edes jotakin onnistunutta! :)
  • Huomio oman suoruuteen! Katse horisonttiin! Koko vartaloni kiertyy, kun kurkin, onko koira suorassa ja myös kun ohjaan koiraa perusasentoon. Jos on pakko nähdä koira, täytyy kumartua hieman eteenpäin, ei kiertää vartaloa!! Käytä peiliä ja avustajaa!
  • Muista palkata aina ulkokautta (vinouden ehkäisy), vaikka oletkin liikkunut palkkasanan jälkeen.
  • Lelun käyttöön seuruussa (ja muutenkin) luopumisharjoituksia! Eli pidä lelua näkyvillä ja palkkaa silloin, kun koira katsoo ohjaajaan eikä leluun. Vähitellen vaikeutetaan heiluttelemalla lelua koiran nenän edessä yms. Eli koiran katsottava ohjaajaa, vaikka lelu olisi missä. Jos koira on levoton ja vinkuu, odotetaan vain, että hiljenee ja katsoo ohjaajaan. Kun palkataan lelulla esim. seuruussa, vaikka palkattaisiinkin seuruupaikkaan, niin lelulla kannatta hieman vetaista koiran nenän edestä, että koira saa saalistaa lelun.

P.s. Kouluttajalta oiva namipussivinkki: Hyvän namipussin saa tyhjästä kahvipaketista. Pakettia voi leikata vähän lyhyemmäksi, ja paketin reunoja kääriä vähän rullalle. Pussi on helppo avata ja sulkea, ja siitä saa helposti otettua nameja. Kannattaa laittaa kumpaankin taskuun oma namipussi. Eikä reeniliivin taskun pohjalta löydy enää puolihomeisia makkaranpaloja ;)