Tänään oli rajunpuoleista ukkosta ja sadekuuroja, joten ei oikein inspiroinut reenata mitään. Illalla ilman selvittyä lähdettiin käymään retkellä Pallistajalla, joka on hieno maisemapaikka. Sinne noustakseen täytyy kiivetä 311 porrasta, ja ajettelin, jaksaakohan Jetta, mutta niinhän siinä kävi, että omistajilta loppui puhti ennen kuin pennulta.

Olin ajatellut ottaa siellä jäljen ja esineruutua, mutta maasto oli jyrkempi kuin muistin ja jälkinamit jäi kotiin. Retken jälkeen ajeltiin kuitenkin tekemään ruutu parempaan paikkaan. Tallattiin viitisenkymmentä metriä syvä ja kymmenisen metriä leveä ruutu. Vein kaksi lelua lähelle takarajaa. Otin Jetan autosta, rauhoitin ruudun reunalla ja päästin menemään "esine" -sanan saattelemana. Sitten minun tarvitsikin vain ihailla Jetan työskentelyä :) Jetta juoksi aluetta ristiin rastiin ja eteni oma-aloitteisesti perälle päin. Sai hajun lelusta, löysi sen ja lähti palauttamaan sitä minulle. Minä tietenkin revitin sitten lelua riemun kiljahdusten saattelemana ;) Harkitsin vielä tarkkaan, lähettäisinkö etsimään toista lelua. Lähetin, mutta ei sittenkään olisi kannattanut... Jetta vaikutti jo väsyneeltä ja lähti ensin huitelemaan aivan muualle kuin ruutuun. Kävi tsekkaamassa auton, jossa räksytti Mitzu, mutta palaili kuitenkin ruutuun. Kävelin hiljalleen vähän esinettä kohti, ja sitten Jetta hoksasi lähteä vielä tutkimaan ruutua. Kierreltyään hetken takarajan tuntumassa sai hajun lelusta ja lähti kiikuttamaan sitä minulle. Hieno pentu! Ja hölmö minä, kun lähetin sen vielä puhki juosseena uudestaan. Onneksi Jetta kuitenkin tuntui nauttivan hommasta. Lopuksi Mitzukin pääsi mielen virkistykseksi hakemaan yhden lelun ruudusta. Se ei ole moista hommaa ennen harrastanut, mutta oli kyllä hellyttävän onnellinen, kun löysikin yht´äkkiä narupallon pusikosta :)

Pari kuvaa vielä retkeltä.

Jetta taukopaikalla.

Mitzu kerjää namia :)

Jetta ja Mitzu ruuan toivossa :)

Mitzu maisemien äärellä.

Näkymä Pallistajalta.