Jokhan se viikko vierähti edellisestä treenistä... Oma selkä edelleen sökö, mutta nyt on semmosta hevoskuuria päällä, että jos tällä ei helpota niin millä sitten (niin, ja fyssarilla pitäisi käydä, saada kuntoutusohjelma ja tehä sitä myös silloin kun se selkä ei ole kipeä). 

Historiallinen hetki, perjantain avoimella vuorolla oli toinenkin koirakko! Kiva münsterinseisoja, jonka omistaja ihmetteli, miten ihmeessä tunnistin rodun. No miksipä en olisi tunnistanut. Se tuppasi vähän haukuskelemaan treenin alussa, mikä oli oikein hyvää häiriötä Jetalle, eikä kumma kyllä häirinnyt sitä ollenkaan :o

Niitä ruudun paikanhakuja. Plussaa: työskentelee aktiivisesti ja tarjoaa paikkaa. Miinusta: tarjoaa sitä systemaattisesti aina ensin ruudun etureunasta ja siitä
vasta siirtyy takareunaan. Toiseen ruutuun merkki plus ruutuunjuoksu (palkka valmiina ruudussa). Merkki vielä palkattuna. Ok meininki. 

Kakea, hyvää, aktiivista, vissiin pakitti kylläki, koska niinhän se aina tekee. 

Seuraamista pätkänen. Avustettuna askelsiirtymiä. 

Tauko.

Tunnari. Kun sain vieraan liikkurin, pyysin sitä viemään kapulat. Jetta meni reippaasti kapuloille (outoa). Haisteli tosi monta kertaa ja huolellisesti läpi, mutta jostain syystä hyppäsi aina just sen oman yli. Niimpä siltä loppui usko ja se nosti väärän suuhun. Tipautti sen, jatkoi haistelua ja palautti oikean. 

Kiertoja. Ilman stoppeja vaan, että sais sen taas kunnolla kiertämään. Ihan hyvin. 

Lopuksi Jetta sai pihalla leikiskellä sen toisen koiran kanssa.