Reissun lyhyin ajopäivä! Vain Kabelvågista Hoviin, itärannikolta länsirannikolle, varmaan alle 50 km.

Hovista olin ennen reissuun lähtöä varannut ratsastusretken isllanninhevosella. Koska se alkoi vasta myöhään illalla, oli selvä, että sinne jäädään myös yöksi. Olisi jo Pyryn nukkumaanmenoaika.

Meillä oli matkan varrella melkoisia suunnistusvaikeuksia. Paikkaan oli vaikea löytää. Heppatallin ja leirintäalueen bongaaminen oli vielä vaikeampaa. Kaikki kuitenkin löytyivät lopulta, vaikkakin muutaman mutkan kautta. Leirintäalueen respa (eli golfkentän kahvio) oli eri paikassa kuin itse leirintäalue, joka oli tallin viereissä. Matkaa niiden välillä oli vajaa kilometri.

Oikeastaan leirintäalue oli tälle yöpymispaikalle melko liioiteltu nimi. Kysessä oli vain pelto (jossa onneksi oli sähkötolppa) ja pellon reunassa sijaitseva kaatumaisillaan oleva tönö, jossa oli vessa, suihku ja keittiö. Tosin sisältä tilat olivat varsin siistit ja viihtyisät! Ei pitäisi antaa ensivaikutelman hämätä ;)

Ensivaikutelma "leirintäalueesta" oli ankea ja epäviihtyisä, niimpä jätimme vain vaunun sinne ja palasimme tutustumaan Svolværin ympäristöön. Svolværissa puolestaan oli reissumme ainoa Norjan ravintolaruokailu. Pikahampurilaiset ja kebabit, kallista oli, mutta ehkä sen arvoista?

Yksi päivän (ja ehkä reissunkin) tähtihetkistä oli pieni Henningsværin kalastajakylä! Sekä minun että Samin mielestä se oli upea paikka! Vaikka kylässä oli selvästi turistirysän maku, se ei vähentänyt paikan viehätystä yhtään. Siellä oli todella kaunista! Veden päälle rakennettuja kalastajatorppia ja jotenkin rauhallista tunnelmaa. Kivoja kahviloita, jotka eivät olleet sen kalliimpia kuin muuallakaan ja mukavia ihmisiä. En oikeastaan osaa selittää, miksi paikka oli niin mukava, mutta samanlainen olo meille molemmille jäi tästä idylisestä pienestä kalastajakylästä! Emme edes viipyneet siellä pitkään, mutta silti se jäi hyvin mieleen. Sääkin oli pilvisensorttinen, mutta se ei haitannut ollenkaan.

Ratsasus puolestaan... No joo... Sanon vaan, että se oli elämäni kallein käyntilenkki :D Puoli tuntia kävelyä suuntaansa, käännös ympäri ja samaa reittiä takaisin. Reissussa oli 9 henkeä, joista suurin osa ei ollut koskaan kai nähnytkään hevosta. Retkeä johti tyttö kävelemällä (siis ihan omin jaloin, ilman hevosta!) ja toinen tyttö käveli jonon viimeisenä. Siinä sitten hevoset käpyttelivät jonossa tyttöjen välissä. Positiivisena asiana todettakoon, että maisemat olivat todella hulppeat ja ainakin minulla oli riittävästi aikaa ottaa kuvia ;) Kuvia tuli muutenkin tällä reissulla PALJON! Yli 2 000. Kauhea urakka ollut yrittää valita niistä muutamia tähän ;)

Seutu jossa heppatalli sijaitsee tuntui olevan varsinaista maalaisidyliä. Lampaita, hevosia ja jopa lehmiä tuntui olevan joka nyppylän takana. Seutu oli enemmän alavaa kuin vuoristoista. Toki sitten yhtä äkkiä keskltä peltoa saattoikin alkaa kohota valtava vuori. Hassu kontrasti.

Hov Camping:

+ islanninhevoset!!!
+ rauhallinen sijainti, maalaismainen ympäristö
+ kaunis hiekkaranta ja meren kohina
+ golfkenttä sitä harrastaville
+ lämmin vesi suihkussa (maksua vastaan)
+ Pyryn simpukankeruuseen loistavat mahdollisuudet

- askeettinen, karu
- olematon lasten leikkipaikka
- netin puttuminen (käytössä vain päärakennuksessa kilsan päässä, tosin taisimme käyttää vessan yläkerrassa asuvan hemmon omaa langatonta nettiä). 
- respan kaukainen sijainti
- huonot opasteet ja vaikeasti löydettävä
 

Svolværin venesatama.

Siitä se tie menee... Vuoren ja meren välistä.

Henningsvær - idylinen kalastajakylä, joka sijaistsee pienillä Heimøyn ja Hellandsøyn saarilla.

Henningsvær.

Hyppäys Henningsværin idylistä Hov Campingiin (jota ei tainnut edes löytyä mistään kirjoista ;) oli vähintäänkin karu. Punainen rakennus on Hov Hestegård -issikkatalli. Keltainen oli vissiin henkilökunnan majoitusrakennus.

Pyry innostui keräämään simpukoita ihan tosissaan! Ei se lapsi loppujen lopuksi suuria juttuja kaipaa viihtyäkseen.

Saako mennä uimaan, saako, saako, saako? - No ei.

Valkoista hiekkaa, meren kohinaa ja simpukoita.

Hovin kimppaposeeraus.

Brusin kyydissä pitkin Hovin rantoja kiertelemässä.

Satama.

 

Iloisin ilmein reissun päätteeksi.

Ratsastuksen jälkeen Jetan kanssa iltalenkille samoihin maastoihin.

Sadepäivän ilo - uusi palapeli.

Sateenkaaren päässä on tällä kertaa Hovin valkoinen hiekka ja vihreä meri.